Milloin viimeksi… blogihaaste

Pretty Awesome-blogin Noora oli ottanut kopin blogihaasteesta, jossa pohditaan viimekertoja omasta elämästä. Otan mielelläni kopin tästä haasteesta ja pääsette jälleen tutustumaan minuun pätkän syvemmälle kuka minä olen purkkien ja purnukoiden takana.

Niille, jotka ovat kanavallani kohtuu uusia… ”Moi olen Hanne, 5-vuotiaan erityislapsen yksinhuoltaja äiti, joka on blogannut kosmetiikasta Instagramissa nyt noin 4 vuotta ja blogimuodossa 2 vuotta. Iältäni olen varmasti henkinen 45v, mutta ajokortin ja passin syntymäajan mukaan olisin 37-vuotias.”

Sitten itse haasteeseen... Milloin viimeksi?

Karjuit? Jaa-a, pyrin usein pitämään oman mölyni mahassa, koska olen hyvin kovaääninen yksilö jo luonnostaan, mutta tuo oma pieni erityiseni ei aina havahdu ympärillä olevaan ellen korota hieman ääntä. Tänään kauppareissulla jouduin uutta potkulautaa raijaavaa onnellista sankaria muistuttamaan korottamalla ääntä, ettei kolauta muita autoja. Minulla on ollut tapana, ensin sanoa normaalilla äänellä, sitten korotetulla käskyllä ja viimeisenä karjasen kunnolla, jotta saan huomion. Tämä käytössä vain jotta saamme huomion ja liikkumisemme ihmistenilmoilla olisi turvallista.

Ajoit autoa? Olen hyvin paljon auton ratissa. Ajan 25km työmatkan joka päivä suuntaansa, mutta kuten olette huomanneet, niin me olemme päätyneet tänä keväänä harrastamaan Geokätköilyä ja juurikin tänään kävimme kätköilemässä Rusutjärven vastarannalla.

Halasit ei-perheenjäsentä ajattelematta,onko se turvallista? Varmaan viimeksi kauppiasaikana, jota kuta asiakasta, jolla oli sillä hetkellä liian paljon tunteita ilmassa. Muutoin en ole halaaja ihminen yhtään. En halaa liiemmin edes läheisiäni Michaelia lukuunottamatta.

Urheilit? Puhdasta urheilua en ole harrastanut vuosiaan. Viimeksi olen ollut hevosen selässä 4 vuotta sitten, jonka jälkeen en ole urheillut. Toki käymme metsäkävelillä Michaelin kanssa usein, mutta voiko niitä urheiluksi laskea.

Olit pelokas? Lähes joka päivä… Tänään ei ole ollut pelkotiloja, mutta muutoin jännitän monia ihan arkisia asioita. Päällepäin voin olla tyynen rauhallinen, mutta sisällä elää erilaisia pelkoja, joita olen käsitellyt päivittäin. 

Itkit viimeksi itku tirahti pettymyksestä ja ärsytyksestä, kun koetimme selvittää Kelan tätien kanssa meidän selvittää minun korona karanteenipäivärahaa, joka on käsitelty väärin. Raha on asia, joka on saanut minut vimeisen 2 vuoden aikana kyynetiin usein. Vaikka asiat ovat hyvin, niin välillä tulee pelkoja riittääkö rahat, jos jotain sattuu jommalle kummalle meistä.

söit vaan herkkuja lounaaksi. Viime viikon lauantaina, kun tein viimeisen kotikonttoripäivän blogin parissa kotona. Meni kaksi kampaviineriä kevyesti jääkahvin kanssa.

sheivasit. Tänään saunassa… 

Olit kateellinen jollekin toiselle. Tänään maatilanpihassa poiketessa koin pienen piston, kun katson muita kahden vanhemman perheitä lauantaireissulla. Olisi kiva jakaa mukavat perhehetket jonkun kanssa. Mutta kyllä Michaelin kanssa kaksistaan touhuaminen tuo minulle onnellisuutta.

Olet sijoittanut rahaa osakkeisiin tai rahastoon. Kuukausi sitten. Minulla on tavoite siirtää tänä vuonna 10% kaikesta tililleni tulevasta rahasta säästöön sijoituksiin. Tein alkuvuodesta päätöksen tasoittaa taloutta, niin että muutosten hetkellä ei kiristäisi niin plajon pantaa. Toukokuussa lupasin itselleni välikuukauden kun uuden työn työmatkakulut syö rahaa normaalista poiketen kunnes ensimmäinen palkka ilmestyy tilille.

Olit yksin yön kotona. Jouluviikolla, kun tein aamusta iltaan vaihdon työvuoroissa, niin Michael oli päiväkodissa ja minä nukuin muutaman hassun tunnin kotona ennen seuraavaa työvuoroa.

Sait olla yksin. Viime lauantaina, kun minulla oli viimeinen kotikonttori päivä.

Nauroit niin, että meinasi tulla pissat housuun. Michaelin kanssa näitä hetkiä tulee päivittäin. Hän on vain niin seuramies. Vaikka puhe ei ole sujuvaa, niin huumorintaju on vertaansa vailla.

Valvonut aamulla kello 4. Jos puhumme muusta kuin työ-öistä, niin nyt tunnen olevani vanha, koska siitä on varmaan aikaa. En edes muista, koska olemme aina päätyneet kotiin puolen yön jälkeen. Sanoisin että tästä viimeisestä on jo pian 5 vuotta… Varmaan joskus silloin kun olin ihastunut ja tutustumassa Michaelin isään…. Ei kun Kreikassa 2017 syksyllä, kun pääsin lapsivapaana reissuun. Silloin istuttiin kyllä jonain yönä pitkään parantamassa maailmaa.

Olet bailannut aamuun asti. Tässä mun ikä näkyy. Jos muistan oikein, niin tämä on tapahtunut joskus ennen 2010, kun olin juuri muuttanut pk-seudulle. Usein juhlin sohvasurffaajien ja Eurosinkkujen kanssa aamuun. Pihinä nuorena naisena, menin kotiin kesäisin vasta aamun ekalla bussilla, koska se oli halvempi kuin yön viimeinen.

Teit jotain, mitä et ikinä uskonut tekeväsi. Haastan itseni päivittäin ajattelemaan uusia asioita, joita luulen etten kykene tekemään. Olen lentänyt kuumailmapallolennon. Minulla on ihan hullu lentopelko, mutta ylitin itseni.

Mutta viimevuosina on yksi asia mistä olen ylpeä. Olen uskaltanut matkustaa Michaelin kanssa pitkiäkin matkoja autolla, jota olen pelännyt pitkään. 2019 jouluna ajoimme Joensuuhun talvikelillä ja perillä oli niin voittaja fiilis.

Rukoilit. Tähän joudun sanomaa, että varmaan Michaelin ristiäisissä.

Kävit alkossa. Viime jouluna, sitä ennen varmaan 5 vuotta edellisestä kerrasta.

Kävit ulkomailla. 2019 Tallinnassa tuli pyörähdettyä.

Kävit järvessä uimassa. Hmmm…. En ole mikään vesihirmu. Olisikos ollut 2019 kesällä Lohjalla.

Söit ulkona ravintolassa. Tänään syötiin Järvenpään Vanhankylänniemellä Kartanon Kahvilassa. Ja ruoka oli oikeasti hyvää ja halpaa.

Laitoit itsellesi uutta ruokaa. En ole tehnyt mitään uuden uutta sitten vuoden 2016 katastrofaalisten lampaanpotkien jälkeen. En ole ollut tuulella kokeilla uusia juttuja.

Kiroilit. Töissä perjantaina. Onneksi ovi on kiinni ja minä toimistossa yksin. Saan juputtaa rauhassa kun jokin menee pieleen.

Olit humalassa/kännissä. Siitä onkin aikaa. Kereikassa lapsivapaalla viikolla 2017 muistaakseni.

Leikkasit kynnet. Viime viikonloppuna

Turhauduit. Viime viikon perjantaina, kun tuntui, että uuden työpaikan hitaampi tempo sovi mun sykkeelle. He olivat ajatelleet antaa mulle helpon startin, mutta mä olen kaikki-tai-ei-mitään tyyppi. Nielin viikonloppuna sen ja tulin maanantaina uusilla fiiliksillä ja viikko oli menestys!

Juoksit cooperin testin. Peruskoulussa

Luit raamattua. Muutama vuosi rippikoulun jälkeen isosena eli about 20 vuotta sitten.

Nukuit yön yli. Viime yönä

Mietit omia arvojasi. Viime joulukuun alussa, kun istuin työhaastattelussa, jossa yrityksen arvot ja etiikka ei ihan kohdannut omiani. Jälkikäteen mietin vahvasti voinko tehdä työtä missä kaikki omat moraaliset arvoni olisivat vaakalaudalla.

Teit hutiostoksen. Ei ole muuten tullut vuosiin tehtyä, mutta jokin kosmetiikkatuote se varmasti on bloggaaja ajalta, mutta juuri nyt en saa mieleen mikä tuote se voisi olla…. OleHenriksen PHA kuorinta, ei vain toimi muuten mulla.

Puhuit englantia. Perjantaina.

Olit rohkea. Joka päivä. Ja mielestäni tänään olen taas ollut rohkeasti oma itseni.

Sanoit ”minä rakastan sinua”. Michaelille viikottain, viimeksi itseasiassa äitienpäivänä. Tämä oli hyvä muistutus, että pitäisi taas sanoa ääneen.

Maksoit laskun. Kuun alussa, olisiko ollut 3.5.

Lahjoitit hyväntekeväisyyteen. 2018 joulukuussa. Sen jälkeen rahat on olleet niin tiukassa, että olen ollut itsekäs ja sijoittanut omaan perheeseemme.

Koit olevasi hyvä äiti. Tänään.

Ajattelit onnistuneesi. Perjantaina, oli ensimmäinen työpäivä kun kaikki palaset loksahteli kohdilleen. Kotiin lähtiessä oli kyll voittaja olo.

Ostit itsellesi jotain ihanaa. Ostin viime syksynä itselleni uuden käsilaukun, jonka olin mielestäni ansainnut. Nyt sain ottaa sen käyttöön…

Häpesit jotain sellaista, jota joutuu oikeasti käsittelemään. Ei mun mielestä ole ollut sellaista tilannetta pitkään aikaan… Ehkä joku nuoruuden ihan överiksi mennyt ryyppyreissu.

Oli sun menkat.  Just nyt

On tullut verta nenästä. Torstaina

Myönsit olleesi väärässä. Tähän en voi sanoa myöntävää vastausta…

Harrastit seksiä. Yli 5 vuotta sitten

 

Annoit positiivista palautettua tuotteesta/palvelusta. Tänään. Ruoka Vanhankylänniemen Kartanon Kahvilassa oli esinomaista ja kävin huikkaamassa henkilökunnalle sen.

Pyysit apua ystävältä. Pyysin 2 viikkoa sitten ystävältäni, että voinko laittaa hänet työpaikalleni listaan hätä varaksi jos jotain tapahtuu minulle, niin joku soittaa Michaelin takia hänelle.

Pyysit anteeksi. 2,5 viikkoa sitten kun huusin Kelan työntekijälle puhelimessa.

Suutuit puolisollesi. 5 vuotta sitten ja se oli viimeinen kuuluisa kerta. Toki on mainittava, että emme olleet naimisissa.

Nolasit itsesi. Kai aika usein somessa 🙂 Mutta sehän on koko kupletin juoni.

Tunsit pakahtuvasi onnesta. Tänään kun istuttiin pitkästä aikaa Michaelin kanssa saunassa juttelemassa elämän tärkeistä asioista.

Jaa blogiteksti

Share on facebook
Share on twitter
Share on pinterest
Share on linkedin
Share on skype
Share on whatsapp
Share on email

2 Responses

  1. Ihanaa, että tartuit tähän haasteeseen <3 Olipa mukava ottaa kuppi kahvia nenän eteen ja lueskella rauhassa sun vastauksia. Mukavaa sunnuntaita teille 🙂 ps. Geo-kätkeily kuullostaa kivalta. Ollaan joskus vahingossa löydetty niitä aarteita lasten kanssa ja mietitty monesti, että olisipa kivaa kokeilla sitä. Pitää ehdottomasti toteuttaa ,eikä vaan jahkailla.

    1. Hei Noora,
      Ihana, että poikkesi katsomassa haasteeni vastauksia! Mikä geokätköilyyn tulee, niin suosittelen ehdottomasti. Lajina se on vaan koukuttava. Kyllä meillä vähintään kerran viikossa kätköillään. Ja kun alkuun pääsee ihan ilmaiseksi, niin kyse on vaan yhden applikaation lataamisesta luuriin.

      Hanne

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Hanne - Never30again blogi

Moi, olen Hanne ja olet enemmän kuin tervetullut lukemaan minun ikäkriisiäni 30+ naisen ihokriisin muodossa. Rakastan korealaista kosmetiikkaa, mutta testaan kaikkea länsimaalaisista luonnonkosmetiikan kautta korealaiseen. Mitä oudompi tuote, sitä paremmat kiksit saan sen testaamisesta.

Seuraa somessa

Suosituimmat