Miten löydät oikeasti hyvän tuotteen kaikkien supermahtavien, megaupeiden ja törkysenhyvien tuotteiden joukosta? Omalla tavallaan tuntuu kuin ”huonot” tai epäsopivat tuotteet olisi kuolleet sukupuuttoon. Vaikuttajat tuntuvat esittelevän vain ihan mielettömän hyviä tuotteita. Erällä tapaa on epätodellinen olo, kun kukaan ei törmää nykypäivänä huonoon tuotteeseen tai epäsopivuuteen. Positiivisuus elämässä ja maailmassa on ihana asia, mutta tämä yltiöpositiivinen, kautta sosiaalisenmedian menevä, peräpukamavoiteesta perämoottoriin ylistäminen tuntuu omalla tavallaan jo yliluonnolliselta. Ihan kuin Suomessa ei olisi huonoa tuotetta…
Missä kohtaa kuluttaja lakkaa uskomasta vaikuttajiin
Vaikuttajat ovat omalla tavallaan puun ja kuoren välissä. Monen alan bloggaaminen ei ole halpaa puuhaa, joka ajaa siihen, että brändejä ja maahantuojia on miellytettävä teksteissään, jotta tuotteita saisi ilmaiseksi tai laskutettavia yhteistöitä sovittua. Kääntöpuoli on se, että yritykset myös syytävät pr-lähetyksiä paljon vaikuttajille, jotta saavat näkyvyyttä tuotteilleen. Näistä PR-lähetyksistä on pikkuhiljaa tullut maksuväline mielipiteestä. Yritykset eivät pidä, jos tuote ei olekaan miellyttävä ja et pidä siitä ja päädyt vielä kertomaan sen julkisesti.
Tämä on ajanut vaikuttajamarkkinointiscenen siihen, että kukaan ei tunnu uskaltavan kertoa oikeaa mielipidettään tuotteista.
Varsinkin kosmetiikkapuolella tämä tuntuu olevan yleistä. Ihan kuin kaikki tuotteet raaka-aineeseen katsomatta sopisi kaikille. Onko tämä yritysten miellyttämisen halu mennyt jo liiallisuuksiin ja kuluttaja saa vain supermageeta imellystä joka tuutista. Eikö mikään tuote ole enää huono?
Oma pohdinta sekä kuluttajana, että mikä tuote oikeasti on hyvä? Onko tuotekehitys mennyt niin pitkälle, että meillä on vain hyviä tuotteita? Jälkimmäisen uskoisin vain olevan utopiaa mielestäni, koska kosmetiikan saralla ihotyypit ovat niin erilaisia. Vaikuttaminen myös tässä genressä on muuttunut huiman vaikeaksi koska tuntuu, että yleisö on niin saturoitunut ihanista tuotteita, ettei kauneusvaikuttajalla ole vaikutusta ostopäätökseen yksilönä. Selkeästi yrityksetkin uskovat massaan eli siihen vanhaan perusajatukseen, että kuluttajan on nähtävä tuote vähintään 7 kertaa ennen kuin tutkii sitä lähemmin.
Herää myös kysymys, että onko vaikuttajilla enää varsinaista vaikutusta yleisöön nykypäivän nopeatempoisessa selaussomessa, jossa vaikutus on tehtävä sekunnin murto-osassa tai klikkiotsikolla?
PR-lähetyksistä on tullut maksuväline
PR-lähetyksistä on tullut yritysten maksuväline. Siinä missä ennen PR-toimistoilla oli listat vaikuttajista, joihin lähetettiin postia kyselemättä (varmasti isommat nimet kuuluvatkin tällaisille listoille), niin nykyään vaikuttaja koukutetaan ”haluatko ottaa tämän lähetyksen vastaan”-viestillä. Luodaan paine siitä, että kun olen luvannut tämän ottaa vastaan, niin minun pitää siitä postata jotain. Itse olen syyllistynyt tähän tunteeseen myös, mutta tuntuu jotenkin hassulta vain postata jotain postaamisen tarpeesta ilman, että luon lisäarvoa oikealla mielipiteellä.
Jotkin PR-toimistot jopa laittavat lähetyksen saamisen ehdoksi, että sinun tulee tehdä tietynlainen julkaisu tuotteen saamiseksi. Vaatimukset ovat jo nykyään kuvan laadusta ammattitasoa. Yritykset ovat luoneet PR-lähetyksistä itselleen maksuvälineen näkyvyyttä vastan. He eivät välttämättä edes odota vaikutusta vaan massaa kuvia tiettyihin kanaviin. Tämä ajatusmalli hukkaa vaikuttajien tarpeen. Yritykset voisivat hallinnoida kymmeniä ”feikki-tilejä” ja luoda saman efektin genressään. Tämä toki vaatisi heiltä ylläpitotyötä, jonka nykypäivän vaikuttajat tarjoavat heille ilmaiseksi.
Ymmärrän hyvin, että vaikuttajan on uransa alkuvaiheessa tekee ”ilmaista työtä” osoittaakseen taitonsa ja tyylinsä, mutta pitkällä aikavälillä se ei ole kannattavaa. Ei vaikuttajalle eikä yritykselle. Yrityksellä ei missään vaiheessa pidä olla ajatusta, että lähettämällä PR-lähetyksen vaikuttaja on velvoitettu postaamaan siitä tai kehumaan tuotetta. Eikä siitä pitäisi pahoittaa mieltä.
Ajaako pelko vaikuttajien mielipiteitä?
Kuten olemme nyt nähneet Ivana Helsingin tapauksessa, niin jotkut yritykset ovat valmiita heittämään vaikuttajat bussin alle… Miksi vaikuttajat eivät ole valmiita kertomaan mielipidettään tuotteista? Ajaako sanoja pelko siitä, ettei yhä kovenevassa vaikuttajamarkkinoinnin virrassa olekaan vaikuttajalle ”töitä”, jos kertoo rehellisen mielipiteen. Ovatko yritykset valmiita hyväksymään sen, että kaikki tuotteet eivät sovi kaikille ja kaikkien koteihin?
Itsellä on painanut vaakakupissa se etten jaksa sitä draamaan, koska varsinkin pienempien yritysten omistajat eivät kestä kritiikkiä tuotteista. Se että yksi tuote ei sovi sinun ihollesi tai aiheuttaa reaktion, niin sinut voidaan lykätä pois koko maahantuojan PR-listalta. Ei yhdenkään vaikuttajan pitäisi pohtia tätä, vaan sitä mitä kertoo yleisölleen.
Pidempiaikaiset seuraajani muistavat noin vuoden takaperin, kun kerroin yrityksen tuotteesta rehellisen mielipiteen, niin olin useamman viikon tämän yrityksen omistajien ja henkilökunnan pommituksessa. Jouduin ensimmäistä kertaa moderoimaan kaikkien somekanavieni kommenttikenttiä, koska heidän kommenttiensa taso oli jo henkilökohtaista. Ei kenenkään pitäisi joutua somehyökkäyksen kohteeksi vain siksi että kertoo mielipiteensä ilmaisesta tuotteesta.
Vielä en ole kertaakaan törmännyt yrityksen PR-lähetykseen, jossa oltaisiin kannustettu ottamaan yhteyttä, jos tuote tuntuu väärältä ja kertomaan palautteen heille suoraan. En ymmärrä miksi tätä suhdetta vaikuttajiin ei ole käytetty hyväksi palautteen saamiseksi mieluummin kuin siihen, että ajetaan vaikuttajamarkkinointi pelkkiin sikaihanien tuotteiden hypetykseen.
Haaste vaikuttajille: Uskalla kertoa mielipiteesi
Olen pyrkinyt kertomaan aidon mielipiteeni tuotteista, koska se on ollut linjaukseni kautta bloggaajaelämäni, vaikkakin myönnän aina välillä hukkaavani tämä punaisen langan. Haastan myös muut vaikuttajat esittelemään muitakin kuin huisinhyviä tuotteita kanavissaan. Kaikki ei sovi kaikille ja se on ok. Näin ollen aloitan itse ”Hits & Shits”-sarjan, johon ui kuukauden suosikit ja inhokit.
Tähän on kuitenkin sanottava varoituksensana, koska tunnen itseni ja jotkin tuotteet ovat olleet shit-sarjaa ensikokeilemalla, mutta osoittautuneet myöhemmin ihan hyviksi tuotteiksi. Näin ollen tulee mielenkiintoinen vuosi, kun nähdään mitkä tuotteet oikeasti päätyivät roskiin ja mitkä saavat uuden elämän eri vuodenaikana esimerkiksi. Pitänee sarjan aloitukseksi kirjoittaa juuri näistä tuotteista, joista en ole aluksi pitänyt, mutta puolivuotta myöhemmin rakastunut, kun omat mieltymykset ovat kehittyneet ja iho ollut eri tilassa kuin ensikosketuksella.
One Response
Hits & Shits kuulostaa kivalta!
Oon ollut viime aikoina vähän sellasissa ”ugh tämä nykyajan somevaikuttajakulttuuri sucks” -fiiliksissä just sen takia, miten ihmiset hehkuttaa kaikkea huulipunasta peräpukamavoiteeseen maailman parhaana tuotteena. Kun tietää ettei ne siirappiset postaukset voi aina olla 100% totta, lopulta niihin kyllästyy eikä jaksa enää seurata jotakuta, jonka mielestä tämäKIN uusi tuote on taas jälleen kerran parhainta ikinä. Eli siis se feikkeys ja mielistely ärsyttää.